LIIKUNNANOPETUS NUMMEN KOULUSSA
”Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja, lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin.
Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitä ovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristen perustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Oppilaat saavat tietoja ja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluu toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saa valmiuksia terveytensä edistämiseen.” (Peruskoulun opetussuunnitelma: Liikunta)
Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9: ”Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen.”
Vuosiluokilla 7-9 pääpaino on monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa ja fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa eri liikuntamuotojen ja -lajien avulla. Erityisen tärkeää on vahvistaa oppilaan myönteistä minäkäsitystä ja oman muuttuvan kehon hyväksymistä. Opetus tukee oppilaiden hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen, osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävään omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Oppilaat osallistuvat kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun sekä ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimintakyvyn tukemiseen ja mieluisan liikuntaharrastuksen ylläpitämiseen tai löytämiseen (POPS: Liikunta 7-9lk)
Nummen koulussa tavoitteenamme on tarjota oppilaalle sellaisia liikuntataitoja ja -tietoja sekä kokemuksia ja elämyksiä, joiden pohjalta oppilaan on mahdollista löytää oma tapansa liikkua ja omaksua liikunnallinen elämäntapa. Syyspuolella yleensä harjoittelemme liikuntataitoja yleisurheilun, ulkopalloilun, suunnistuksen, uinnin, kuntoliikunnan, sisäpalloilun, jääliikunnan ja paritanssin merkeissä. Kevätpuolella jatkamme luistelua, hiihdämme, sisä- ja ulkopalloilemme lisää, tanssimme sekä kuntoilemme telineillä ja ilman. Liikumme siis hyvin monipuolisesti kouluvuoden aikana J
Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 7-9
Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekä kehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet.
Liikunnan arviointi perustuu fyysisen ja motorisen sekä sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin ja niissä kehittymiseen sekä pohjautuu jatkuvaan näyttöön koulun liikuntatunneilla. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja työskentely, joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ja Kunto- tai Move! -mittausten tuloksia ei käytetä arvioinnin perusteena. Ne antavat kuitenkin kuvaa oppilaan kyvyistä ja mahdollisuuksista oppia liikunnallisia taitoja. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä siten, että oppilailla on mahdollisuus osoittaa parasta osaamistaan. Oppilaita ohjataan itsearviointiin.
Motoriset ja fyysiset taidot eli liikuntataidot sekä liikunnallisuus (n. 50 % arvosanasta)
Liikuntataitoja ovat esimerkiksi tasapaino-, liikkumistaidot ja eri välineiden käsittelytaidot, heitto-, hyppy-, ja juoksutekniikka, luistelutaito jne. Fyysisiä ovat mm. kestävyyskunto, lihaskunto, liikkuvuus, voima ja nopeus. Liikunnallisuutta osoittaa mm. asianmukainen liikuntavarustus liikuntatunneilla.
|
Sosiaaliset ja psyykkiset taidot (n. 50 % arvosanasta)
Näillä taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi oppilaan kykyä toimia ryhmässä noudattaen sovittuja pelisääntöjä, kunnioittavaa käytöstä muita oppilaita ja opettajaa kohtaan, sekä asennoitumista liikuntaan yleensä. Lisäksi näihin taitoihin kuuluvat muiden oppilaiden kannustaminen sekä vastuun ottaminen omasta ja muiden turvallisesta tekemisestä liikuntatunneilla.
|
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut liikunnan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso liikunnan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen liikunnassa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. (Arvioinnin osuus: Mukailtuna POPS: Liikunta ja arviointi)
Lisää Liikunnan opetussuunnitelmasta mm. tarkemmat tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet (T 1-13 + S 1-3) ja arvioinnista löytyy mm.: https://ops.hameenlinna.fi/552/?school=29 sekä päättöarvioinnin kriteerit Wilmasta ”Liikunnanopetus Nummen yläkoulussa” -tiedotteesta ja liikuntarakennuksen ilmoitustauluilta.
Yhteiset pelisääntömme:
- Liikuntatunneilla edellytetään asianmukaista pukeutumista liikuntalajin ja sääolosuhteiden
mukaan. Sisäliikuntaan suositellaan sisäpelikenkiä (ainoastaan voimistelussa ei tarvitse kenkiä) ja ulkoliikuntaan lenkkareita. Farkuissa, villapaidoissa ja pitkissä takeissa emme liikuntatunnille tule.
- Luistelu ja hiihto kuuluvat koulumme talviliikuntaohjelmaan. Olisikin suositeltavaa, että oppilaalla olisi ainakin omat luistimet. Koulullamme on hiihtovälineitä n. kymmenelle oppilaalle.
- Koulun liikuntavälineitä käsittelemme asianmukaisesti. Tahallaan rikottu väline on korvattava. Omiakin mailoja saa käyttää koulun tunneilla, mutta koulu ei vastaa niistä.
- Liikuntatuntien jälkeen suositellaan peseytymistä. Tämä jää kuitenkin jokaisen omalle vastuulle ja harkinnalle. Miellyttävämpää on toki jatkaa koulupäivää suihkunraikkaana…
- Kun oppilas on koulussa, mutta ei voi tilapäisesti osallistua liikuntaan, on hän velvollinen olemaan läsnä tunneilla, ellei asiasta ole etukäteen toisin opettajan kanssa sovittu. Useimmiten oppilas voi toteuttaa ohjelmaa kevennetysti tai toimia apuopettajana. Akuuteissa asioissa toivon vanhempien allekirjoittamaa kirjallista ilmoitusta siitä, mikäli oppilas ei voi osallistua ko. tunnille. Wilmaa ei meillä kentällä/metsässä/liikuntahallissa ym ole, joten paperilappu on edelleen arvossaan.
- Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirrytään itsenäisesti välitunnin aikana, turvallisesti liikennesääntöjä ja opettajan ohjeita noudattaen.
- Kännykät jätämme lokeroon / reppuun tunnin ajaksi, mikäli toisin ei ole sovittu.
- Tunnit olemme valmiita aloittamaan sovitussa aikataulussa.
- Liikuntaohjelmat löytyvät wilmasta ja liikuntarakennuksen ikkunasta. Ikkunailmoitustaulua kannattaa seurata aktiivisesti mahdollisten muutosten varalta.
- Muistathan, että olemme koulun liikuntatunnilla, joten älä ota liian vakavasti, älä arvostele muiden tekemisiä ja tee parhaasi osaamisesi mukaan. Toimimalla näin sekä noudattamalla yhteisiä sääntöjä, pyrimme tekemään jokainen omalta osaltamme liikuntatunnista mukavan kokemuksen kaikille oppilaille J
UINNISTA:
- Yleensä uintijaksomme (2 viikkoa) on syksyllä, heti ulkoliikuntajakson jälkeen, noin viikot 40-41-43-44-45 tai kevätpuolella 1-2vkoa
- Oppilaat siirtyvät uimahallille (Hämeensaari) itsenäisesti ja pääsääntöisesti välitunnin aikana, kävellen tai pyörällä noudattaen liikennesääntöjä ja yleistä turvallisuutta. Siirtyminen on osa liikuntatuntia ja tämä huomioidaan tuntien aloituksissa ja lopetuksissa. Pyydänkin, että oppilaiden hyötyliikuntaa lisätäkseen, kotiväki ei kuljettaisi heitä autolla, mikäli siihen ei ole pakottavaa tarvetta. Kaikilla ei ole kyytimahdollisuutta ja sen vuoksi joudun joka tapauksessa huomioimaan siirtymiset ajankäytössämme (pyörällä n.5-10min, kävellen n.15-20min). Aamutunnit (klo 8.30) aloitamme aikataulun mukaisesti. Uintitunneilla harjoittelemme uintitekniikkaa, pelailemme ym. n. 45min ajan. Ripeän uimahallille siirtymisen ansiosta oppilaille jää uintitunnin jälkeen riittävästi aikaa peseytymisen ja kuivatteluun sekä mm. hiusten kuivaamiseen.
- Lisäksi toivon, että hiusten värjäämistä ja lävistysten ottamista voitaisiin siirtää uintijakson jälkeiseen aikaan, koska niistä on haittaa uintitunteihin osallistumisessa.
- Mikäli terveydellinen syy estää uintituntiin osallistumisen kokonaan tai väliaikaisesti, toivon, että siitä tulee tieto kotoa. Akuutin tiedon otan vastaan paperilapulla tunnin alussa, sillä wilmaa minulla ei uimahallilla ole. Mikäli asia on tiedossa jo aiemmin, silloin wilma on hyvä tiedottamisväline.
- Uimahalliveden aiheuttamasta ihottumasta toivon, mikäli se on mahdollista, terveydenhoitajan / lääkärin allekirjoittaman tiedon. Näissä tapauksissa uintinäytteen voi antaa syksyisin Apparalla järvivedessä.
- Näissä em. tapauksissa (jos ei voi uida) oppilaalla on oltava 7-8 -luokilla ulkoliikuntaan sopiva lenkkeilyvarustus (säätila huomioiden) ja pyyhe pesulla käyntiä varten. 9-luokkalaiset saavat käyttää uimahallin kuntosalia ja tällöin he ottavat mukaan asianmukaisen sisäliikuntavarustuksen pyyhkeineen. Hekin saavat halutessaan lenkkeillä.
Uintitaito on yksi tärkeimmistä liikuntataidoista. Yhteisillä tunneilla on yläkoulun aikana mahdollisuus saavuttaa uimataitoisen kriteerit täyttävä uimataito (vähintään 200m), mutta se edellyttää osallistumista uinninopetukseen. Siksi onkin tärkeää, että kodit kannustavat osallistumaan opetukseen ja vain erittäin perustellun syyn vuoksi pyytävät vapautusta uimisesta.
Mukavia liikuntahetkiä toivottaen ja yhteistyöterveisin, Johanna Kinnunen ja Esa Eskelinen
yhteydenotto: wilma / s-posti: [email protected]
viestit tai soitot puh. 03-6212475 opehuone / 050-5090766 liikunnanopettajien yhteinen kännykkä
Julkisesti, opettajille, opiskelijoille, henkilökunnalle ja huoltajille