Kiusaamisen vastainen työ Seminaarin koulussa  

Kiusaamiselle on koulussamme 0-toleranssi, joka koskee sekä lapsia että aikuisia. Koulussamme opettajat, kouluohjaajat ja koko henkilökunta selvittävät etenkin välituntien jälkeen pienempiä erimielisyyksiä. Koko koulu on tietoinen ja sitoutunut kiusaamisen ennaltaehkäisevään toimintaan ja kiusaamiseen puuttumisen toimintatapoihin. Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.  

Koulussamme on selkeät toimintatavat, joilla ennaltaehkäistään ja tarpeen vaatiessa ratkotaan erilaisia riita-/ kiusaamisasioita. 

Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen koulussamme perustuu hyvinvoinnin ja työrauhan edistämiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen.  

Koulun toimintatavoista ja ohjeista tiedotetaan huoltajia.  

Mitä kiusaaminen on? 

• Eri mieltä oleminen ja riitely kuuluvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja syntyvät tilanteissa, missä ollaan eri mieltä tai halutaan eri asioita. 

• Riitojen ja erimielisyyksien avulla voidaan oppia käsittelemään erilaisia tunteita ja sovittelemaan riitoja. 

• Riidat ja erimielisyydet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä, mutta voivat silti satuttaa toista ja silloin asiaa on soviteltava. 

• Sopimaton, epäkunnioittava, välinpitämätön ja huono käyttäytyminen vähentää toisten viihtyvyyttä ja usein myös työrauhan. Aikuisen tehtävä on huolehtia riittävästä työrauhasta.

• Kiusaamista on se, että sama oppilas joutuu toistuvasti ja tahallaan yhden tai useamman henkilön kiusaamisen kohteeksi. 

• Kiusaamista voi tapahtua oppilaiden välillä, mutta myös koulun aikuinen työntekijä voi olla kiusaajan tai kiusatun asemassa. 

• Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen ja huokailu. 

• Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu. 

• Fyysistä kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen. 

• Kännykän ja netin välityksellä kiusaamista on esimerkiksi huhujen levittäminen, mustamaalaus, töykeät ja ilkeät kommentit, halveksunta, vaaninta, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen, epämiellyttävät vihjailevat ja seksuaaliset viestit, kiristäminen, ahdistelu ja häirintä, pilkallinen matkiminen ja jäljittely, fleimaus eli sanasodan aiheuttaminen tahallisesti, yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta 
  Lähde: peda.net 

Koulussamme rohkaistaan oppilaita kertomaan kiusaamistilanteista aikuiselle:  

Luokissa juliste: Toimi näin kiusaamistilanteessa; oppilas (OPH) 

Huoltaja suojaa lastaan koulun ulkopuolisissa kehitysympäristöissä. Huoltaja on lapsessa tapahtuvien muutosten paras tuntija. 

Toimi näin kiusaamistilanteissa: vanhemmat (OPH) 

1. Luokissa tehtävä ennaltaehkäisevä työ sekä erimielisyyksiä selvittävä työ   

• Opetamme kaikissa luokissamme systemaattisesti tunne- ja empatiataitoja (valinnaisaineen sisällöissä tunnetaitojakso jokaisen lukukauden alkuun 3.luokalta alkaen, 1.-2.-luokille vastaavat tunnetaito -jaksot osana oman luokan opetusta).

• Opetamme jatkuvasti lapsia ratkomaan riitoja rakentavasti sillä ajatuksella, että tunnetaitoja voi oppia kuten mitä tahansa oppiainetta   
  Aikuiset suunnittelevat toimintoja ja tehtäviä, jotka vahvistavat luokkahenkeä ja ylläpitävät sitä.  

• Tiimityöskentely jokaisessa luokassa.

• Lukuvuoteen sisältyy teemaan liittyviä luokanopettajan/luokanohjaajan tunteja, aamunavauksia, tapahtumia ja toimintapäiviä. 

• Selvitämme, haastattelemme ja puhuttelemme, kunnes tiedämme, mitä kaikkea on tapahtunut, myös silloin, kun emme itse ole nähneet.    

• Selvitämme lasten, kotien, sekä koulun eri aikuisten kanssa tilannetta.    

• Pohdimme luokkatason muiden opettajien ja ohjaajien kanssa keinoja ennaltaehkäistä ja ratkoa tilanteita.  

2. Ilmapiirikysely 

• Oppilaille järjestetään omassa luokassa säännöllisesti luokan ilmapiirikysely ennen syyslomaa ja ennen talvilomaa. Ilmapiirikyselyn tulosten perusteella aikuiset sitoutuvat selvittämään mahdollisia kiusaamistapauksia luokassaan ja tehostamaan ennaltaehkäiseviä toimia luokassa. Luokan opettaja raportoi kyselyn tuloksista rehtorille. Rehtorien kautta ilmapiirikyselyjen tuloksia käsitellään yhteisöllisessä oppilashuoltotyöryhmissä säännöllisesti.  

Seminaarin koulussa on sovittu ja kirjattu yhteiset järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa turvallisuussuunnitelmaa. Säännöt käydään oppilaiden kanssa säännöllisesti läpi ja muistutellaan sääntöjen noudattamisesta.  

Luokissa tehdään lasten kanssa yhteistyössä luokan omat säännöt.  Luokassa sovitaan yhdessä toimintatavoista mikäli sääntöjä ei noudateta; välkkärajoitukset, kaverista erillään -oleminen, mahdolliset tilapäiset siirrot naapuriluokkaan, jälki-istunnot jne. Rehtori vastaa viime kädessä johtamansa koulun opiskeluympäristön turvallisuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Vastuu edellyttää henkilöstön ohjausta ja valvontaa sekä havaittuihin ongelmiin puuttumista. 

Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita. Koulumme piha on jaettu välituntialueisiin, joissa jokaisella alueella on 1-2 välituntivalvojaa. Välituntivalvojat tunnistaa keltaisesta liivistä ja kouluohjaajat käyttävät oransseja liivejä. Välituntien sujumisesta keskustellaan henkilökunnan kesken säännöllisesti ja ongelmakohtiin puututaan välittömästi.  

Koulussamme on välituntisäännöt, joita päivitetään säännöllisesti. Oppilaat ovat mukana sääntöjen päivittämisessä oppilaskunnan kautta.

3. Vertaissovittelu eli verso    

Versossa selvitetään välitunneilla ja muualla sattuneita ”pienempiä” erimielisyyksiä vertaissovittelukoulutuksen saaneiden oppilaiden toimesta, verso-aikuisen ohjaamana. Verso-aikuiset ovat koulumme opettajia ja ohjaajia. Koulumme aikuiset tekevät erimielisyyksistä verso-ilmoituksen. Verso-opettaja vastaanottaa ilmoitukset ja huolehtii ne verso-ohjaajille. Verso-ohjaajat kokoontuvat 10-välitunnilla kyseisten oppilaiden kanssa selvittämään tapahtunutta. Vertaissovittelijat auttavat osapuolia itse löytämään tilanteeseen ratkaisun niin, että konflikti ei enää osapuolten välillä jatku tai toistu. Vertaissovittelussa sovitellaan mm. nimittelyjä, haukkumisia, ikävää kommentointia kasvotusten, selän takana tai somessa, tönimistä, etuilua, syrjimistä, joka ilmenee niin ettei oteta mukaan leikkiin tai ryhmätehtävään, sekä toisen omaisuuden luvatta käyttämistä tai piilottamista, leikkien ja pelien säännöistä syntynyttä erimielisyyttä. Lopuksi sovitaan seuranta, jolla varmistetaan, että erimielisyydet ovat ratkenneet.   

Mikäli vertaissovittelu ei johda toivottuun tulokseen, ohjataan tapaus Helppi-tiimin käsittelyyn. 

4. Helppi-tiimi 

Koulussamme toimii Helppi-tiimi, jonka vetäjinä toimivat Lasse Vartiainen ja Jani-Pekka Kajan. Helppi-tiimi pyrkii ennaltaehkäisemään kiusaamista Helppi-tuntien avulla sekä selvittämään hankalampia ja pitkäkestoisia koulukiusaamistapauksia.  

Helppi-tunnit 

Koulussa toteutetaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen säännöllistä ohjelmaa jossa osaksi toimintaa kuuluvat luokissa pidettävät Helppi-tunnit. Oppitunnilla puhutaan mm. kaveritaidoista, luokkahengestä sekä toisten huomioimisesta. 

Ristiriitojen ratkaiseminen Helppi-tiimin avulla 

Helppi-tiimiin voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos jollain oppilaalla on kaverisuhteissa isompia huolia. Helppi-tiimi astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun omat aikuiset ovat olleet mukana selvittämässä asioita, mutta haasteet ovat jatkuneet. 

Helppi-tiimiin voi ottaa Wilmassa yhteyttä joko koulumme henkilökunta tai oppilaan huoltaja huomatessaan tai oppilaan hänelle kerrottua koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta. Tiimi auttaa ensisijaisesti tapauksissa, joissa kiusaaminen on ollut pidempiaikaista ja on kohdistunut samaan oppilaaseen, eikä asia ole omien aikuisten voimin ratkennut.  

Helppi-tiimi keskustelee kunkin tapaukseen liittyvän oppilaan kanssa ensin yksitellen selvittääkseen, mitä todella on tapahtunut. Lopuksi tapaukseen liittyvät oppilaat otetaan koolle kaikki yhdessä ja tehdään sopimus kiusaamisen lopettamiseksi. Asiasta tiedotetaan aina myös huoltajia. Oppilaiden kanssa sovitaan myös muutaman päivän päähän seurantatapaaminen, jossa varmistetaan, että kiusaaminen on todellakin loppunut. Helppi-tapaamiset sovitaan välitunneille aina heti kun ne Helppi-tiimin tietoon tulevat. 

5. Rehtoreiden selvittely   

Mikäli selvitettävä asia ei ole ratkennut edeltävien toimien jälkeen, asia tuodaan selvitettäväksi rehtoreille oppilashuoltotyöryhmän eli ohr-linjaston mukaisesti. Tässä vaiheessa voidaan vielä päätyä esimerkiksi luokanvaihtoon/ koejaksoon toisessa luokassa tai koulun käytössä oleviin kurinpidollisiin toimiin (mm. kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, oppilaan määrääminen poistumaan oppitunnilta, oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen, siivousvelvoite, tavaroiden tarkistaminen tai ääritapauksissa kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen).  

6. Oppilashuolto  

Oppilaiden on tärkeää tuntea myös opiskeluhuollon palvelujen asiantuntijat sekä heidän tehtävänsä, jotta he osaavat hakea tarvittaessa apua. Koulumme oppilashuoltotiimiin kuuluu psykologi, kuraattori, terveydenhoitajat, rehtorit, laaja-alaiset erityisopettajat sekä aina tapauskohtaisesti huoltajat/ huoltajien edustus, oppilas, luokanopettajat ja muut tarvittavat tahot.  

• Yksilöllinen ohr kokoontuu pohtimaan ja ratkomaan yksittäisen oppilaan asioista opettajan tai huoltajan esityksestä.  

• Yhteisöllinen ohr kokoontuu kerran kuukaudessa käymään läpi ajankohtaiset asiat ja ryhmä pohtii ajankohtaisia asioita koulumme arjesta. Yhteisöllisessä ohr:ssä käydään yhdessä läpi koko koulua koskevia asioita yleisellä tasolla ja mukana on myös sekä oppilas- että huoltajaedustus (oppilaskunnan sekä vanhempainyhdistyksen edustajat).  

7. Muu moniammatillinen yhteistyö  

Koulun tehtävänä on tukea ja auttaa oppilasta kaikenlaisissa oppimisen haasteissa sekä oppimistilanteissa. Koulun keinot eivät aina riitä tukemaan kaikissa lasten haasteissa. Teemme monialaista yhteistyötä oppilashuollon eri toimijoiden kanssa sekä muiden ympäröivien tahojen kanssa, esimerkiksi   

• Eri asiantuntijoiden konsultoiminen: terveydenhoitajat, kuraattori, psykologi, lasten neurologian poliklinikka, perhetyö  

• Erilaiset kerhot tai ryhmät, joissa harjoitellaan itsehillintää, kaveritaitoja ym. esimerkiksi erityisopettajan, kuraattorin tai psykologin toimesta  

• Koulumme vanhempainyhdistys on aktiivisesti mukana koulumme toiminnassa  

• Palvelutarpeen arviointi sosiaalitoimessa, kun lapsi/ perhe tarvitsee apua tai koulun aikuisella herää huoli   

• On tilanteita, joissa oppilaaseen kohdistuva kiusaaminen on niin vakavaa tai pitkäkestoista, että se täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Epäiltäessä rikosta konsultoimme poliisia.  

• Väkivaltatilanteet ilmoitamme aina Ankkuritiimiin: Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta.   

Ilmoitusvelvollisuus 

Opetustoimen henkilöstöön kuuluvalla on salassapidon estämättä velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus viipymättä, jos on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. [Lastensuojelulaki 25 § (417/2007)] Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa [Lastensuojelulaki 25 a § (1302/2014)]. 
Ilmoitusvelvollisuuden perusteena voivat olla myös sellaiset opettajan tehtävänsä hoitamisen yhteydessä saamat tiedot, jotka liittyvät tapahtumiin kouluajan ulkopuolella. 

Velvollisuus tehdä ilmoitus sekä lastensuojelulle että poliisille

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstöön kuuluvalla on salassapidon estämättä velvollisuus tehdä ilmoitus sekä lastensuojelulle että poliisille, jos on tehtävässään saanut tiedon, jonka perusteella on syytä epäillä lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta (rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädetyt teot) tai tiettyjä henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia (koskee rikoslain 21 luvussa rikoksena rangaistavaksi säädettyjä tekoja, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta) [Lastensuojelulaki 25 § 3 mom. (1111/2016)]. Tällainen rikos on esimerkiksi pahoinpitely. Myös alle 15-vuotiaan nuoren rikoksen tunnusmerkit täyttävistä teoista tulee ilmoittaa poliisille.