Ohjeet tuleville 9-luokkalaisille kasvien keräämiseen kesän aikana.

Jokaisen oppilaan tulee kesän aikana kerätä ja prässätä vähintään 15 kasvia. Tällä kasvimäärällä saa arvosanaksi kasviostaan viitosen. Tavoitteena on kerätä alla olevasta luettelosta 40 kasvia. Jos 40 kasvia on prässätty, kuivattu, tunnistettu oikein ja tehty siistiksi kasvioksi, numeroksi saa kympin. Enemmänkin saa kerätä, jos tavoittelee hyvää numeroa. Ylimääräisiksi kasveiksi ja korvaaviksi kasveiksi kerätään vain listan korvauskasveja.

Jos alakoulussa on kasvion kerännyt, se liitetään mahdollisuuksien mukaan kokonaisuutena kasvion loppuun. Tarvittaessa sieltä voi käyttää jo keräämäänsä kasvia tähän uuteen kasvioon.
Tähän mennessä biologiassa on opiskeltu metsää ja järveä ja niiden ekologiaa, joten kerättävät kasvit ovat molemmista ryhmistä.
Kasvio vaikuttaa kasiluokan biologian numeroon takautuvasti noin puolet arvosanasta.

SEURAAVAT LAJIT TULEVAT OLLA EHDOTTOMASTI OIKEASSA ALLA OLEVASSA JÄRJESTYKSESSÄ KASVIOSSASI! Numeroidut kasvit järjestyksessä, esim. ylimääräiset puut ryhmänä numeroitujen puiden jälkeen.

Kerättäviä lajeja:

Puut ja pensaat:
1. mänty
2. kuusi
3. hieskoivu /rauduskoivu (tunnista tarkasti kumpi, muista valita selkeä lajinsa edustaja, yksilöissä paljon eroja)
4. vaahtera
5. harmaaleppä /tervaleppä
6. tuomi
7. haapa
8. pihlaja

Ylimääräisiä : kataja, lehmus, jalava, taikinamarja, vadelma

Puista kerätään vain oksa ja siinä olisi toivottavaa olla vuosikasvannainen tai mahdollinen kukka.

Sammaleet ja jäkälät:
9. seinäsammal
10. kynsisammal (joku laji)
11. kerrossammal
12 rahkasammal (joku laji)
13. poronjäkälä/keräporonjäkälä
14. hirvenjäkälä

Ylim.: metsäliekosammal, karhunsammal (joku laji), sulkasammal, torvijäkälä, naava.

Jäkälistä ja sammalista kerätään vain muutamia yksilöitä, ei isoa tupasta.

Ruohot:
15. vanamo
16. oravanmarja
17. metsätähti
18. kangasmaitikka/ metsämaitikka (kukan väri lajiero, tummuu voimakkaasti prässäyksessä, tunnista varmaksi tuoreena)
19. käenkaali eli ketunleipä
20. kielo
21. kultapiisku
22. maitohorsma
23. metsäkurjenpolvi
24. mesiangervo
25. rantakukka
26. uistinvita
27. metsäapila/ puna-apila (katso lehdistä lajiero)
28. ulpukka
29. vuohenputki/koiranputki (katso lehdistä lajiero)
30. ahomansikka (metsämansikka)
31. luhtalemmikki

Ylimääräisiä: sudenmarja, valkovuokko, ranta-alpi, vesitatar, nuottaruoho, ahvenvita, lillukka, ojakellukka. poimulehti, hiirenvirna, pikkutalvikki, kissankäpälä, huopa-ohdake

Varvut:
32. puolukka
33. mustikka
34. kanerva
35. suopursu

Ylim: karpalo, juolukka, variksenmarja, vaivaiskoivu

Heinät.
36. nuokkuhelmikkä
37. tupasvilla
38. osmankäämi

Ylim: kevätpiippo, järviruoko (latvus +osa vartta riittää), järvikaisla

Sanikkaiset:
39. sananjalka (kotkansiipi)
40. metsäkorte

Ylim. metsäimarre, kallioimarre, riidenlieko (muista: saniainen ei ole laji vaan kasviryhmä!)

Ohjeet miten kasvit kerätään ja prässätään.

1.Kerää pienet kasvit kokonaan, niitä voi olla useampia yksilöitä, isommista kuten puista riittää oksa tai muutama lehti. Voit kerätä kasvit juurineen, se nostaa kokoelmasi arvoa, mutta muista putsata mullat ja roskat hyvin pois. Moni kasvi tunnistetaan lajilleen vain lehtien avulla, älä siis ota niitä pois. Yritä kerätä tyypillinen lajinsa edustaja esim. kukkivissa ruohoissa tulisi olla kukka. Älä kerää kasveja kenenkään puutarhasta tai luonnonsuojelualueelta.
2.Aloita kerääminen heti. Osa kasveista kukkii heti toukokuussa. Toimi pian ennen kuin kukinta on ohi.
3.Kuivata keräämäsi kasvit mahdollisimman nopeasti keräämisen jälkeen sanomalehtien välissä. Asettele kasvi kauniisti, kukinto katsojaan päin kahden sanomalehden väliin ja aseta paperien päälle jäykkä levy. Levyn päälle laitat painoksi isoja kirjoja tai kiviä. Näin kasvit prässäytyvät ja kuivuvat. Sanomalehtiä pitää käyttää riittävästi (esim. yksi kokonainen Hämeensanomat/ kasvi), muuten kasvit homehtuvat.
4.Kasvin tulee olla prässissä vähintään viikko, mieluummin kaksi. Tarvittaessa vaihda sanomalehtiä. Kasvi on kuiva kun se ei enää tunnu kostealta ja sen pehmeät osat eivät nostettaessa taivu alaspäin.
5.Muista kirjoittaa itsellesi ylös kunkin kasvin löytöpaikka eli kunta ja kylä esim. Hämeenlinna, Ahvenisto, kuusimetsä sekä päivämäärä. Tiedot tulee laittaa kasvin viereen joko erilliselle lapulle (siistimpi!) tai kirjoittamalla suoraan kasvin aluspaperiin kun kokoat kasviotasi
6.Kun kasvit ovat kuivuneet ja prässäytyneet, siirrä ne A3-A4 kokoisille tukeville papereille tai tyhjään vihkoon. (MUISTA OIKEA JÄRJESTYS!) Kiinnitä kasvit papereille joko kapeilla liimapaperisuikaleilla tai teipin suikaleilla tai peittämällä kasvit kokonaan kontaktimuovilla (vain kuusi ja mänty, muut menevät helposti ryppyyn, tulee epäsiisti ja homehtuu helpolla. Suositellaan kahta ensimmäistä vaihtoehtoa). Isohkot kasvit voi taitella nätisti ”haitarille” tai poistaa varresta osan pois.
7.Laita kasvin tiedot samalle paperille. Latinankieliset nimet nostavat työn arvoa. Muista laittaa myös löytäjän nimi. (Katso alla esimerkkimalli)
8.Kasvien tunnistuksessa kannattaa käyttää apuna tavallisia kasvikirjoja, joita voi lainata vaikkapa kirjastosta. (Otavan värikasvio, ei sammalia ja jäkäliä) tai Suuri Pohjolan kasvio. Lisäksi netistä löytyy nettikasvio-hakusanalla hyvä Jyväskylän yliopiston sivusto, joka auttaa myös kasvin tunnistamisessa. Myös Googlen kuvahaku auttaa.
http://www.luontoportti.com on helppokäyttöinen http://www.webkasvio.fi
9. Jos kasvisi ovat erillisillä papereilla, tee kasvioosi kauniit kannet. Kirjakaupoissa myydään
myös valmiita kasviokansia, mutta tavallinen mappi tai itse askarreltu käy hyvin.

Työn arvosanaan vaikuttaa kasvien oikea tunnistus, omatoimisuus, kasvien lukumäärä ja työn siisteys. Käytä siis aikaa ja vaivaa sen tekemiseen.

Alla esimerkki lajilapusta, joita voi tehdä jokaiseen kasvipaperin alakulmaan.

Kasvin nimi:
Tieteellinen nimi:
Paikkakunta:
Kasvupaikka:

päiväm.
kerääjä:

Vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa kasvio:

Powerpoint esitys omista valokuvista:

-Oppilas ottaa digikuvat kasveista suoraan luonnossa kasvupaikalla. Joka kuvassa tulee näkyä osittain kasvin takana siisti lappu, jossa lukee oppilaan nimi ja mielellään kuvauspäivä. Tällä toiminnalla voimme varmistaa, että oppilas on itse kuvannut kasvinsa.
-Samasta lajista kannattaa ottaa useampia kuvia ja asettaa ne kaikki samaan power-point-sivuun. Esim. puusta kokonaan, lehdestä ja vielä kaarnasta. Muista, että kuvasta täytyy pystyä tunnistamaan tarkalleen kasvisi. Jos siitä ei erota lajityypillisiä piirteitä varmaksi, opettaja merkkaa sen vääräksi. Siis pelkkä kuva kukinnosta ei välttämättä riitä!
-Jokaisesta kasvista tehdään oma powerpoint-sivu/ sivuja. Sivulla kuvan lisäksi esitellään samat tiedot kuin tavallisissakin kasvioissa eli keräyspaikka, latinalainen nimi yms. Tietoja voi jatkaa seuraavalle powerpoint-sivulle.
-Lisäksi jokaisesta kasvista kerrotaan yleistä tietoa eli kukkimisajankohta, kasvupaikkaominaisuuksia, levinneisyys, mahdollinen myrkyllisyys!!!!! Lisäarvoa saa esim. tiedoista mahdollisena rohtokasvina käytöstä.
-KASVIT TULEE OLLA EHDOTTOMASTI OIKEASSA JÄRJESTYKSESSÄ!
-Tämä työ toimitetaan opettajalle joko cd-romppuna tai tikulla selkeästi nimettynä kirjekuoressa.

Ohjeet oppilaalle joka kokee työn liian haastavaksi toteuttaa tai kasvio on jäänyt tekemättä:

-Jos kasvionkerääminen ja työstäminen tuntuu ylitsepääsemättömältä tai sen tekemättä jättäminen alkaa ysin talvella kaduttaa, keskustele opettajasi kanssa asiasta.
-Voit valmiiksi asettaa numerotavoitteesi alemmaksi ja palauttaa kasvion vaikkapa kännykkäkuvina, jotka opettaja tarkistaa suoraan puhelimestasi.
-Jos kasvion kerääminen jäi tekemättä, talvella voi työstää ”paperikasvion” josta voi saada maksimissaan numeroksi 7.
-Jos kasvidigikuvillesi tapahtuu jotain korvaamatonta, keskustele syksyllä opettajan kanssa vaihtoehtoisesta työskentelytavasta.

OPPILAS VALITSEE JONKIN NÄISTÄ TAVOISTA TOTEUTTAA KASVIONSA. Tapoja EI yhdistellä!!!!!

Kasvion palautuspäivä sovitaan syyslukukauden alkaessa, todennäköisesti syyskuun alkupuolelle. Eli koulujen alkaessa kuivattuja kasveja tai kuvia ehtii hyvin työstämään kasvioksi.

Kasveja kerätään yhdessä opettajan kanssa jo keväällä viimeisillä oppitunneilla. Välineistö siis mukaan!

Koska kasvio kerätään kahdeksannen ja yhdeksännen luokan välissä, se vaikuttaa takautuvasti kasiluokan biologian numeroon, mutta vaikutus näkyy vasta päättönumerossa. Kasiluokan numeroita ei muuteta.